hehehe.. iimerhuu zurgaa internet deer tavih ih evgui umaa.. manai naiz bandi ba minii asardag joohon huuhduud Tamira ene zurgan deer haana baina gehed olj harahgui baijuu.. hahahaha..

Za baiz bi ene ued chini barag l 70 kg esvel ternees ch ih baisan baihshuu .. odoo bi 54 kg bolchihson um baina, minii undur  161cm.

Neg ineedtei um n bi hezee ch ooriigoo targan gej boddoggui bailaa. Yagaad ch um gedesniihee hemjeegeer ideel, targalsniihaa hemjeegeer nemj huvtsas avaad l idej uuh n ch diildehgui ih sonin baijee. Naiz ohiduudiindaa oronguut barag namaig irehees omno hooloo ideed, tsaash n hadgalchihdag baisiin yagaad gevel bi yag um uzeegui um shig iddeg bailaa hahahaha.. Eniig unshij baigaa naiz nar maani oorsdiigoo medjaagaa bailgui dee gesss… kkkkkk

Namaig deerees n chi targan geed zovoodog humuusch baidaggui bailaa. Amerikd targan humuus ih bolohoor bi zugeer l gooligch umshig sanagddag baisiin 🙂  Tegeed sayhaan 2012 onoos ehleed oortoo anhaaral tavii gej shiidsen.  Yagaad geheer umdunduu bagtahaa bolchihson, nemj huvtsas avii geheer mongogui 🙁 neh uruvdultei.

Za uyn turuund nadad uy jin hasahad noloolson talaar tovchhon helii.

Minii hamgiin sain naiz Adya bid 2 bainga 2uulaa ih mundag ohiduud bolno shuu gej jil bolgon yarij suudag bailaa. Goy bietei bolii , goy ajiltai bolii geel you know hehe nogoo moroodomtgii nas. Tegsen hernee yag niileheeree ideel, vino uugaal suuchihdag baij.

Oshoo namaig  minii  niildeg baisan ohiduud neg odor aimar doromjildiin! Chi naad tsaraigaa harchaach unen aimshgiin um , chamaig hen toodiin, neh aimar targan um geel …. (ene Amerikd shuu, mongol ohiduud) Bi yag sanajiin;  gertee ih uurtai  gomdchihson uilj orj irjiisnee. Yagaad gevel namaig orovdoj , sonsoh negch hun minii hajuud baigaagui. Uych buruu um hiigeegui baijiij hund doromjluulaad . Hunii hol gazar ger buliin neg ch hun hajuud baihgui jinhneesee l deree tolgoi deeree taviad uilaad untsan.

Oshoo bi bodson l doo… Yahaaraa bi gedsee gargasan palaj umsuud, oortoo itgeltei setgel hangaluun alhaj bolohgui gej ,

Tegeel ter uees ehleed bi oortoo zorilgo tavisan. Er n  nadad durgui humuusd uy chadahaa haruulaad ugie l doo gej. Neg um n uy ve geheer, bi hezee ch ene humuusees deer garii gej bodoogui um shuu. Bi ooroo ooriigoo l ood n tatii, yalaa gej uilj hevtej baidgiin, changa zorigtoi baiya gej bodsondoo zorilgoo ehluulsen. Dund surguulid manai eej himiin bagsh baisiin , eejiin maani heldgeer ” ene hund chih bainuu baina, nud bainuu bain, hol gar chi ene hunees dutah um uy baina?” Ene hunii chadaj baigaag, chi chadna geel odor bolgon shuu. Ter yed ch neh um boddoggui baivch ter minii onoodriin hamgiin heleh durtai uguudiin neg.

Za tegeed gerteigee mash oirhon Gym-d 7 honogiin dor hyaj 2 udaa l yavdj ehelsen. Gymd orood uy hiihee medehgui ih budildag baisnaa sanajiin Hayaa evsheej orj ireel, evsheesnii erheer nulims garsaar baigaad zalhuuraad harichihdag baisan.

Gehdee neg um n hichneen evsheedeg baisanch gesendee ooriigoo chireed oor neg odor butsaad orood irdeg baisan. Er n tegeed buten 2 sariig tsag nogtsoogood, gymd munguu urchihsen. Tegeed baijiital neg um ajilgladvaa, uy ve geheer minii bie arai joohon hungurchihson baisan . Nogoo dandaa lefteer yavdag baisan hun chini shataar yavmaar sanagdaal, park deer garaad sandal deer suuchihdag baisan chini alhmaar sanagdaal. Joohon joohnoor bi hongorch baisniig bi ajiglasan. Tegeed uram orood odroos odort alhaj, guigeed, aerobic-eer hicheelleed 3 sar ongorsnii daraa, naiz ohiduud maani “hush ! Chi joohon turtsiimuudaa geel ehelsendee. Tegenguut egch hoorool “YAnaa tiim bainuu ovooshdee geel, neh ih oortoo itgelgui ongordog baisan”.

Ter ued bi gants bie , zaluuhan ohin baisan bolohoor 7 honog bolgon 1 showuddag bailaa, odoo ch joohon showuddag heveerei l dee. Gehdee yagaad showudsan n noloolson be geheer; Baasan odort showudaj, goy palaj umsuj, goy haradahiin tuld Monday, Wednesday and Friday mornings dasgal hiideg bolloo. Tegee l barag 7 honog bolgon urdchilaj showundaa beldeed baisan chini ; minii bie tsaanaasaa dasgal hiihgui bol nozoorood ehelsen. Medeej zondoo odor bi shanalj, zalhuu hurch gertee suusnaa nuugaad yahvee. Harin tiim ued l garaad guih n nadad iluu ashigtai baisniig guisniihee daraa shuud mederch baisan.

Yamartai ch ta nar joohon minii tuuhiig oilgoj baigaa baih gej naidaj baina. Tegeed neg umiig nemj helehed dasgal hiij, eruul hool ideh ih hetsuu . Zondoo ih shantarna, buuj ugnu, naiz nohduud chini chamaig oilgohgui, uhsnee hiiged hool idehgui mayglaad baigaan inter gej ugeer idne. Ter bolgoniig chi oortoo tusgaj avahuu ugui uy gedeg bol chamaas l shaltgaalna. Tiim uchiraas oorigoo odrooos odort hairlaj, hamgaalj, dasgal hiij, urmiin ug hunees sonsoj , interneteer motivational role models as well as quote olj unshij baigaarai. Chinii bie saruul bolood ireheer, ovchin tusahaa bolino, tarhi chini sain setgej ehelne , iluu taivan uhaalag bolj ehlene geel mash sain chanaruud ih ajigladana.

Minii heleh durtai heden ug :

What doesn’t challenge you, won’t change you. Utga n ; hetsuu baijii j l chamaig oorchilno gesen ug.  Bi yag yadraad ireheeree ene ugiig boddiin. gants dasgal hiihdee ch bish.

Be so good at what you do that they can’t ignore you; hiij baigaa umandaa ih sain chin setgeleesee bai, humuus chamaig olj harahaas oor argagui.

Za tegeed naizuudaa. Bi ta nart zugeer l ooriinhoo tuuhiig halit yarchihlaa. Minii daraa daraagiin blognuud yaj turah , yamar arguud sain talaar yariltsah bolno. Minii onoodriin blogiig unshaad neg ch gesen um olj avsan baih gej bi naidaj baina. Hun bolgon shantarch  zovdog um , harin chi temtsehuu, buuj uguhuu gedeg chamaas l shaltgaalna gehdee hezee ch buuj uguhiig songoltoo bolgoj bolohgui shuu!